historia

Karsturanta on Joutsenon alueen vanhimpia kyliä. Asutuksen iästä ei ole varmuutta, mutta ensimmäisissä kirjallisissa verolähteissä olevista nimitiedoista voidaan päätellä alueella olleen useita taloja jo ennen 1500-luvun puoliväliä.

Karsturantaan kuuluvilla saarilla, Ala-Lyly ja Keski-Lyly, on todettu merkkejä hyvinkin varhaisesta asutuksesta ja ne ajoitetaan karkeasti kivi- tai varhaismetallikauteen.

Arposenniemen länsirannalla sijaitseva uhrikivi eli kuppikivi liitetään varhaisen maanviljelyksen leviämiseen ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla. Tämän mukaisesti nykyinen asutushistoria olisi Karsturannassa jatkunut ainakin tuhannen vuoden ajan.

Jos halutaan ottaa joku tietty ajankohta asutuksen historian pohdintaan, voisi sellaiseksi sopia Pähkinäsaaren rauhan solmimisajankohta vuonna 1323. Noihin aikoihin Karsturannan alue oli osa Ruotsin valtakuntaa ja Viipurin linnan rakentaminen ruotsalaisten toimesta oli aloitettu vuoden 1293 jälkeen. Sitä ennen Viipurissa oli jo ollut jonkinlainen karjalaisten linnoitus- ja kauppapaikka, jonka esineistöä on ajoitettu vanhimmillaan 1000-luvulta peräisin olevaksi. Pähkinäsaaren rauhan aikaan Karsturannan alue oli osa suurta Lappeen kirkkopitäjää. Kauskilan kaivausten perusteella on päätelty Lappeen kirkkopitäjän syntyneen samoihin aikoihin Pähkinäsaaren rauhansopimuksen kanssa, vaikka ensimmäinen maininta Lappeesta on vuodelta 1415. Kauskilassa on kuitenkin asuttu yhtäjaksoisesti jo mahdollisesti ajanlaskumme alkuajoista lähtien.

Edellä olevan perusteella on hyvin oletettavaa, että Karsturannassa kuten muissakin Saimaan etelärannan kylissä, joissa on ollut viljelylle sopivaa maata, on ollut vakiintunutta asutusta 1300-luvun alkupuolelta lähtien. Karsturanta ja tiiviimmin asuttu Joutsenon kylä olivat jo 1500-luvulla ihan vierekkäin. Verotettavien talojen määrän perusteella asutus on syntynyt useita sukupolvia aiemmin

Luonnonolosuhteet ovat määritelleet asutuksen sijoittumisen jo ensimmäisistä maanviljelystä harjoittaneista asukkaista lähtien.

Asutus lienee syntynyt ensimmäisenä Saimaan rannalle, Arposenniemen länsirannoille, Saimaan ja Ritasuon väliselle kaistaleelle ja Muukonsaareen.  Kalavedet olivat vieressä ja maaperä sopivaa maanviljelykseen. Karsturannan asukkaiden nautinta-alueisiin ovat kuuluneet satoja vuosia myös kaukaisemmat alueet pitkien korpitaipaleiden takana. Kun lähiympäristössä ei ollut eläimille riittävästi luonnonniittyjä, niitä jouduttiin etsimään kauempaa mm. Roison alueelta, Ukonkorvesta ja Hyvättilän luonnonniityiltä. Kaskettavia metsiä oli myös etsittävä kauempaa kun asutus levisi. Karsturannan kylän alue on nykyisinkin hyvin laaja.

Lue lisää kylän historiasta tästä linkistä: Kylän historiaa_JT_4.12.20